keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Häkki nro 304

Tarkoitushan oli jälleen saada tämä raportti tänne jo viime viikolla, mutta kuinka ollakkaan tekemistä ritti aivan melkein burn outiksi asti ja oli nii stressi rikas viikko, että ei millään ehtinyt. Mutta nyt, vihdoin uupumuksen keskellä sain aikaan postauksen Jyväskylän näyttelystä!

Aamulla oltiin onneksi varattu aikaa enemmän kuin yleensä, koska päivälle oltiin ennustettu lumimyräkkää. Aamuyöstä ei satanut vielä kovin paljoa, mutta tiet oli aika huonossa kunnossa. Päästiin perille aika viimetingassa viittä minuuttia ennen eläinlääkärintarkastuksen loppua. Häkit oli kotikissoilla yläkerrassa ja siellä oli ainoastaa yksi, siis yksi häkkipaikka vapaana ja siihenkin häkki piti pystyttää itse. Huono keli, pukkivat ihmiset, auton parkkeeraaminen kauas, häkkipaikkojen puuttuminen ja se, että Wilman syntymävuosi oli jälleen luettelossa 2007 otti joksenkin päähän, mutta siinä myöhemmin kuvaillessa ja jutustellessa muiden ihmisten kanssa + syödessä hyviä kahvilan antimia ärsyyntyminen laantui. Loppujen lopuksi päivä oli jälleen todella mukava!


Ennen arvostelua, kun pitelin Wilmaa hetken sylissä, niin tyttö oli siinä todella rauhassa ja hienosti. Sama jatkui tuomarin, Lotte Borchin, pöydällä. Tuomarin roikoteltua Wilmaa hetken tyttö kyllä hieman kangistui, mutta sama loikoilu ja leikkiminen jatkui senkin jälkeen. Kun tyttöjä sitten vertailtiin, Wilma pari kertaa sihahti vierustoverille ja takana olevalle kissalle, joka majaili häkissä. Kisulla oli varmaan joksenkin tukalat paikat, kun molemmilla puolilla ja vielä takana oli kissoja. Prinsessa ei ole ennen käyttäytynyt tuolla tavoin muita kissoja kohtaan. Lotte julisti kuitenkin Wilman toiseksi ja tyytyväisin mielin kiikutin kissan takaisin häkkiin.




Tällä kertaa en ala tänne kirjoittelemaan arvostelusetelin lauseita, vaan kiinnostuneet saavat itse yrittää ottaa selvää siitä kuvamuodossa. Klikkaamalla kuvan saa sen suuremmaksi. :)


Kuvailut Jkl:n näyttelystä sunnuntailta (19.2.2012) olen ladannut photobuckettiin. Albumiin pääsee tätä klikkaamalla. Jos löytyy tuttujen kissoja tai omia, niin tunnistuksia voi laittaa kommenttilootaan tai spostiin bediitta@gmail.com.


Kiitokset kaikille kivasta näyttelystä, oli hieno vuoden avaus!

lauantai 18. helmikuuta 2012

Näyttelyvuoden aloitus



Mistä tietää, että viikonloppuna on tulossa näyttely?

1) Mamma höpisee viikolla riemuissaan mulle: "Pikku Hilma, ens viikonloppuna mennään näyttelyyn, eikö ookkin mukavaa!" ...Ja muuta soperrusta.

2) Mamma on käynyt kaupassa ja pusseja tarkastellessa nenää ja silmiä käyttäen löydän sieltä Rainbown kritallihiekkaa.

3) Loppuviikosta huomaan valkoisen näyttelylaukun ilmestyneen lojumaan huoneen nurkkaan.

4) Mut jätetään hetkeksi yksin kylppäriin, josta löytyy pari pyyhettä uhkaavasti odottamassa ihmisten vessanpytyn päällä.

5) Mamma kömpii ovesta sisään kynsisaksien kanssa. Hiirenpyydystys veitseni leikataan tassuista.

6) Huomaan seisovani suihkun nurkassa, ja mammalla on kädessään outo esine, josta tulee vettä.

Tälläkin viikolla kaikki nämä kuusi sääntöpykälää kävivät toteen. Tänään kuitenkin 5) ja 6) sääntö toteutuivat väärässä järjestyksessä (Never happened before!). Juuri tunti takaperin mamma suihkutteli turkkiani oikein kauniiksi. Vesi ja kastuminen on tylsä juttu, shampoon laittaminen vielä ärsyttävämpää, mutta kauneudesta pitää kärsiä. Vasta tämän kärsimyksen jälkeen mamma leikkasi tassuistani kynnet. Outoa.


Mun pitäisi siis huomenna suunnata tassut kohti Jyväskylää. Tai toisin sanoen auton nokka ja samalla boxin suu kohti Killerin ravirataa. Herätys on tällä kertaa tosi aikainen, kun taivaalta pyryttää vissiin koko aamun valkoisia palleroita, ja ajokeli ei ole kovin kehuttava. Niin juu ja maintitaan nyt vielä, että tuomari on Lotte Borch, DK.

torstai 16. helmikuuta 2012

Kirjastokissa

Kävin tuossa jokin aika sitten ystäväni kehotuksesta lainaamassa kirjastosta Vicky Myronin kirjan Kirjastokissa. Kirja on tositarina kirjanpalautuslaatikkoon ilmestyneestä punaisesta kissasta (Dewey Readmore Books), josta tuli USA:n osavaltion Iowan Spencerin kaupungin kirjaston oma kirjastokissa. Kirja oli niin hurjan hyvä, että oli ihan pakko tulla mainostamaan sitä tänne teille!
Teos kertoo Vicky Myronin (kirjastonjohtajan) näkökulmasta Dewey-kissan elämästä, siitä kuinka kissa tuo kuuluisuutta talousvaikeuksissa olevalle pikkukaupungille, kuinka kissa tullaan katsomaan jopa kaukaisista maista ja kuinka Vicky ja muut ihmiset saavat kissasta lohtua elämän vaikeissa tilanteissa. Kirjasa muistetaan kertoa myös kirjastokissasta aiheutuneista valituksista.
Varsinkin kissaihmisille kirja on ehdotonta ja mielenkiintoista luettavaa! Se oli hyvin mukaansa tempaava ja välillä itkettävä kuin myös naurattava. Etsin kirjan innoittamana netistä faktatietoa, kuvia ja viedoita kissasta ja niitä löytyi mielin määrin! Laitan tähän muutaman linkin, joita kiinnostuneet voivat selailla (HUOM! You Tube videoista saa enemmän irti vasta luettuaan kirjan!):

Dewey Readmore Booksin jonkin muotoiset kotisivut(?): http://www.deweyreadmorebooks.com/index.php

YouTube video "Memories of Dewey Readmore Books": http://www.youtube.com/watch?v=0jGpvvLmwbs (Pätkä jostain lukuisista TV ohjelmista, joka Deweystä on tehty)

YouTube video Japanilaisten tekemästä TV pätkästä "Working Cat": http://www.youtube.com/watch?v=kKHgV5Io6F0

Suosittelen!


Sitten vielä meidän omasta kotikissasta Miukusta sellaista asiaa, että varasin alkuviikosta tytölle ajan perjantaiksi lekurille. Se olisi nyt sitten steriloinnin aika. Tätä mammaa joksenkin surettaa, mutta Miukun osalta näin on varmasti parempi! Raporttia sitten viimeistään viikonloppuna siitä kuinka mamma pikkuinen on pärjännyt.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Hyvää ystävänpäivää!

Näiden kuvien myötä koko poppoo toivottelee kaikille ihanaa ystävänpäivää! <3




EDIT.
Meidän kone ei millään suostunut lähettämään joidenkin blogeihin ystävänpäivä kommentteja vaikka kuinka yritettiin. :( Pahoittelut siitä!

lauantai 11. helmikuuta 2012

Silakkapäivä!

Ennen kuin pääsemme puhumaan silakoista niin saatte pari kuvaa katseltaviksi Miiru-herran ulkoilu reissusta. Pitäähän sitä nyt ennen syömistä käydä vähän kuluttamassa kaloreita ulkona, että poika pysyy hyvässä kunnossa.


Ensin vähän juoksentelua edes takaisin, että hiirenpyydystyslihakset pysyvät kunnossa.


Alkoi siinä jolkottelun keskellä tulla jo vähän nälkä.


Ennen sisälle menoa piti varmistaa ettei kukaan ulkopuolinen vaan pääse silakka-apajille.

Meidän kalavarastot pakastimessa on olleet ehtyneet jo monta viikkoa ja vihdoin mamma kävi kaupassa ostamassa hieman täytettä laatikon pohjalle. Saatiin tuossa pitkästä aikaa mussuttaa silakkafileitä suihimme. Sillä aikaa, kun me mutustelimme, mamma lajitteli loput silakat pieniin kippoihin ja asetteli ne pakastimeen. Sieltä on sitten helppo ottaa joka viikko yksi sulamaan. Näyttäisi, että meillä on nyt silakoita neljäksi kalapäiväksi. Eli kuukauden päästä tarvitsee vasta hakea lisää.



lauantai 4. helmikuuta 2012

Sitä sun tätä

Huhhuh, juuri äsken selaillessani vanhaa blogia laskeskelin, että ollaan bloggailtu kohta viisi vuotta! Kyllä aika kuluu nopeaa! Kun sen jälkeen siirryin tähän uudempaan blogiin ja selasin sitä läpi tuo viimevuoden saldo, hurjat yhdeksän kirjoitusta, näytti aika haikealta. Tällä htkellä kirjoitusintoni on 100% ja kiitos kuuluu ihan kokonaan teidän muiden blogeille! Niitä lueskellessani sain taas inspiraatiota. :) Tämän blogin ulkoasua olen myös vähän katsellut ja mielestäni se on hyvän värinen, mutta tämä laatikko mihin teksti tulee on vähän liian kapea. Muutamaa uutta ulkoasua olen jo vähän hahmotellut. Tähän ulkoasuun kun ei pysty leveyttä lisäämään. En tiedä sitten tulenko sitä kuitenkaan vaihtamaan. Jää nyt nähtäväksi.



Kissojen kotisivujakin olen tuossa pitkin viimevuotta yrittänyt päivittää, mutta jostain syystä en pysty luomaan uusia sivuja tai tekemään suuria päivityksiä siellä, koska netti aina pätkäisee poikki. Googlepages on myös hieman muuttunut, että en ole varma pitäisikö kotisivujen tekemistä jatkaa jossain muualla. Ehdotuksia hyvistä kotisivun teko paikoista voi laittaa kommenttilaatikkoon! :)

Näyttelytantereella tapahtuu tulevaisuudessa seuraavan laista; Ilmoitin Wilman Jyväskylään sunnuntaille 19.2. ja hieman jänskätti, että kuulutaanko niiden ihmisten joukoon jotka joutuivat karsituikssi. Ainakaan vielä ei ole karsintailmoitus tavoittanut meitä, että näillä näkymin ollaan siis mukana! Tämän näyttelyn jälkeen seuraakin pitkä näyttelytauko jonka jälkeen suuntaamme noka kohti Vaasaa 5.-6.5. ja sen jälkeen Tamperetta joko launtaina 19.5. tai sunnuntaina 20.5. Kesän näyttelyitä suunnitellaan vasta hieman myöhemmin. Luultavasti tuo Pori olisi ainakin yksi, mistä meidät saattaisi tavoittaa. Onhan se sentään oman yhdistyksen näyttely.

Tuossa pari viikkoa sitten laskeskelin Wilman viimevuoden näyttelypisteet yhteen. Pisteitä tuli yhteensä 50.06. Koko suomessa neidon sijoitus on 27. Vuoden kissa-ilmot on lähetetty POH-KIS:ille ja saa nyt sitten nähdä kuinka siellä sijoitutaan. Parit näyttelytulokset jouduin itse lisäämään Catshow.fi:n viimevuoden ranking listaa, koska molemmat Tampereen sijoitukset puuttuivat. Mielestäni tuo näyttelyportaali on tähän asti toiminut hienosta ja sieltä on kätevä katsoa menneitä näyttely tuloksia. Pointsit siihen suuntaan!

Meidän poppoolla oli tällä viikolla madotupäivä ja onneksi kaikilla pilleri upposi kurkusta alas helposti, jos ei sitten joku pullauttanut sitä mihinkään piiloon, kun käänsin selkäni. Se olisi hyvin Mirrin tapaista. Miukun sterilointiakin olen tässä vähän harkinnut ja päätöstä en ole ihan täysin saanut tehtyä, mutta ajatus tuntuisi hyvältä. Onhan neito jo pian 8 vuotta. Tässä talven aikana se olisi hyvä toteuttaakin. Sterilointi pysyköön vielä hetken mietinnässä, mutta se saattaa hyvinkin olla pian ajankohtainen.



Täällä on koko viikon ollut hurjat pakkaskelit, mutta silti nuo karvatukset ovat innokkaita ulkoilemaan. Jopa ilman villapaitaa! Meidän punavalkoinen villapaita kun sopii enää kutistumisn myötä Wilmalle ja uusi vihreä on vasta valmistumassa. Ulkoilun kesto on kyllä ollut paljon alhaisempi kuin silloin pienemmillä pakkas säillä. Tuossa eilen Wilma tekikin tässä talossa asuneiden kissojen historian lyhimmän ulkoiluajan ennätyksen. Tyttö tassutteli ulkoilmassa vain noin 2 minuutin ajan. Tosin pakkanenkin hipoi -25! Näin kovilla pakkasilla olen pystynyt pitämään kissoja jonkin verran vapaasti ulkona tietenkin itse vieressä valvoen. Karvatit kun pysyttelevät tällä säällä hyvin omalla tontilla.



Ai niin, mietintämyssyssäni on ollut myöskin kissojen terveyspäivään osallistuminen. Tällainen järjestetään Helsingissä la 21.4.-12. Mitään en ole vielä päättänyt tästäkään. Jos teitä kiinnostaa, niin kutsu löytyy täältä. Onko kukaan lukijoista mukana tapahtumassa?

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Muukalaisia reviirillä!

Meillä on täs muutaman päivän ajan pyörinyt toinen kolli meidän reviirillä. Itse asiassa se on kuljeskellu täällä jo pari kertaa aikaisemminkin talven aikana ja vaikka mamma on mun kehotuksesta ottanutkin yhteyttä naapureihin ja löytänyt kissan palvelijat, ei poika vaan millään meinaa pysyä omalla tontillaan! En oo meidän poppoon ainoana kuningas puolisena viittiny käydä tyypin kimppuun näyttäen kuka täällä oikein määrää, koska 1. Miuku on kieltänyt, 2. se näyttää liian heikolta (mun haboilla se olisi lihamuusia) ja kolmanneksi vielä, oonhan herrasmies.
Mamma ja Miuku on alkaneet lässyttää sen ulkonäöstä. Mamma jauhaa kuinka se olisi täydellinen poikaystävä Miukulle ja kuinka ihania pentuja niille tuliskaan, koska kolli tabby ja vielä punainen! Meidän onneksi Punatulkku on leikattu. Ties mitä mamma olis keksinyt. Miuku puolestaan hehkuttaa kuinka "komistus" niin ihanasti lirkuttelee omia keksimiään rakkausrunoja pensaista. Lisäksi Wilma ja Mirri hihittelee tunkeilijan super hiirenpyydystystaidoista. Meidän talon tytöistä on tulossa ihan höperöitä sanon minä!
Katsokaa nyt näitä ja tehkää omat päätöksenne siitä onko se nyt sitten muka niin komea..







Lisäksi tässä kun nyt pääsin vauhtiin niin voisin kertoa toisestakin herrasta, joka vieraili usein tonttirajojemme sisäpuolella. Se puolestaan oli musta ja pitkäkarvainen. Varmaan sekin jokin Miukun salarakas. Ette arvaakkaan kuinka mamma oli kiitollinen, että laittoi Miukun hihnaan tuona kesäpäivänä, kun muukalainen tänne ilmestyi ensimmäisen kerran. Tämän tapauksenkin palvelijat saatiin kiinni eikä kattia sen jälkeen ole näillä markeilla näkynyt. Toivottavasti ei enää tulekaan.
Saatte nyt siitäkin kuvamateriaalia arvosteltavaksi. Varoitus siitä, että tuo toinen kuva on aika ällö!





Nyt voisi melkein laittaa äänestyksen pystyyn siitä, kumpi näistä on oikein komeampi?